perjantai 26. helmikuuta 2016

Herkkuruokaa


Tänään pyöräilin Canal citylle ja kiertelin vähän kauppoja, mut mitään erikoista ei tarttunu mukaan. Kävin sit syömässä lounasta Nakasussa yhdessä ravintolassa. Näitä katuja en ollu kiertäny koskaan. Tuntuu että Nakasusta löytää aina jotain uutta.




Tää oli tosi hieno ravintola. Oli kolme kerrosta, yks vähän perusravintolamaisempi ja toinen kerros sit japanilaisella tyylillä. Näkymätkin oli hienot.





Dundun! Unigadon, eli ankeriasta riisipedillä. Ette tiiä kui hyvää ankerias on tällain grillattuna. Vähän laadukkaammista sushiravintoloista saa kanssa aivan ihania ankeriassusheja. Toi keitto tais puolestaan olla joku sisäelinkeitto. Mun mielestä siellä oli joku suolenpätkä, niin inhottavalta kun se ehkä kuullostaakin :D Mut se maistu aika suomalaiselle keitolle, mut suolesta en kyl nii tykkää. Oon joskus syöny sitä sisäelin nabee (hotpot, joka on Fukuokan yks tunnettu ruoka), mutta siinäkään en siittä nii tykänny. Joku maksa ja sydän on herkkua, mutta suoli on vähän sellasta sitkeehköö ja läskistäkin joskus. Mut ankerias on hyvää ja se kastike myös millä sitä on maustettu. Nam.


Kun sain syötyä kiersin viä vähän Tenjiniä ja Japanissa on aika tarkkaa, et mihin saa jättää pyöränsä ja myös pyöräpaikoilla on yleensä sellaset paikat, mihin pyörät pitää lukita, ja pitää maksaa että sen saa poies. Jotkut pyöräpaikat on myös esim 2-3h ilmasia ja sen jälkee täytyy sit maksaa. Ennen vein aina nätisti sellasiin paikkoihin, missä oli ilmasta, mutta nykyään meen vähän sillain, et jos saan jätettyä lähemmälle parkkialueelle ilman et lukitsen pyörääni sellaseen hommeliin, vien. Päiväsaikaan kaupungilla kiertää kuitenkin pyörävalvojia, jotka on usein eläkkeelle jääneitä vanhoja ukkoja, jotka ei halua istua koko päivää kotonaa. Ne yleensä lopettaa vuoronsa illalla kuudelta niin sen jälkeen pystyy aina jättää huoletta. Tänään kävin kuitenkin päivällä kaupungilla ja onnistuin jättää pyöräni yhteen paikkaan. Mut kun tuun takas ja olin just ottamassa pyörääni se valvoja tulee jostain nurkan takaa ja heristää sormeensa että ei näin, ens kerralla laita kunnolla kiinni pyöräs ja oon vaan pahoittelevan näkönen että juu sori. Sen jälkeen menin sit ihan vähän matkan päässä olevaan postiin, jonka luokse halusin kanssa jättää pyörän. Siinä oli kanssa vieressä valvoja ja kysyin sit et voinko jättää tähän ihan hetkeks mun pyöräni kun kävisin vaan nostaan rahaa nopeesti ja se näytti et jätä tohon, mutta ihan hetkeks sit vaan. Yleensä ne saattaa antaa jättää kun ne tietää, että sun pyörä häviää siittä 5min sisällä tyyliin, mutta pitemmäks aikaa ei sais jättää. Mut illalla tosiaan kukaan ei oo valvomassa ja sillon pyöriä ilmestyykin paljon enemmän kadun varteen. Nykyään osaa myös vähän sillai kattoo, et okei, tohon seinän viereen voisin ehkä jättää pyörän, ilman et se ois ihmisten tiellä tai et kukaan noukkii sitä johkin "pyörien vankilaan", johon täällä väärin pysäköityjä pyöriä viedään ja sen saa sieltä maksua vastaan takasin. Japanilaisilla on myös ihan hullu tapa pyöräillä ihmisjoukossa ja omaksuin sen aikalailla heti. Kiroon aina jalankulkijoita ja autoja mielessäni (joskus myös muita pyöräilijöitä), kuinka ne on muka törttöjä, mutta tiedän, että pyöräilijöissä ja itsessäni on osansa myös. Saas nähä miten luonnistuu pyöräily Suomessa. Siellä ei ainakaan ihmisiä niin oo :D Täällä myös muuten pyöräillää niin, että satula on ihan alhaalla, eli sillain jalat koukussa, mistä mulle on ainakin opetettu että "pilaat jalkas" ja niin ei oo hyvä pyöräillä. Täällä se on kuitenkin ihan normaalia ja suositeltavaa, koska saattaa joutua pysähtyy äkkiä ihmisjoukossa ja sillon jalat ylttää maahan. Muistan kun viime kesänä Suomeen palattuani ajoin mun omalla pyörällä olin et "mitä hittoo, kuka mun satulan on laittanu näin ylös?" kunnes muistin, että näinhän sitä kuuluiskin ajaa. Oli vaan niin outoo ja hankalaa pyöräillä sillain, et jalat menee suoraks. Täällä kun maasto on lisäks viä tasasta niin on helppo pyöräillä japanilaisella tavalla.


Tulin sit kotiin ja kävin vielä illasta starbucksissa juomassa vielä kerran sellasen sakura frapucchinon.








Oohori puistossa oli nätti auringonlasku. Täälläkin on päivä pidentyny jo tunnilla illasta.





Mut jee, nyt taitaa olla kaikki tulaiset ostettuna. En käy varmaan enää ostamassa mitään, ennen kun saan lauantaina/sunnuntaina pakkailtua suurimman osan kamoista ja jos näyttää et jotain mahtuis viä, niin käyn ostamassa pari kirjaa sit viä. Jumble storessakin houkuttais käydä vielä kerran. 


On se WEAVER vaan hyvä.

Nätti biisi uudelta levyltä.

Oi, kaunis biisi jota en oo kuullu ennen.


Enää kolme päivää. Voi ei..

Milla ☆

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti