Kaikenlaisia kommelluksia

Herättiin tänää 10 aikoihin ja ite nukuin koko yön ainakin vähän miten sattuu. Heräilin välillä, koska sänky ei ollu kauheen mukava. Lisäks illalla en meinannu saada unta ollenkaa ja olin jo ihan et kui en saa unta vaikka väsyttää ja ollu hereillä tyylii joku 30 tuntia ainakin. Onneks sit nukahti joskus kahentoista maissa siinä.

Kävin aamulla suihkussa ja mua alko naurattaan siä ihan kauheesti. Moni on saattanu törmänä mangassa, j-dramassa, sarjakuvassa yms. siihen että kun menee suihkuun ja joku säätää jossain muualla vettä, nii se vesi muuttuu ihan päinvastaseks ja niin kävi vähän väliä tua suihkussa! Halusin ottaa viileen suihkun ja sit sieltä tulikin ihan tuli kuumaa ja millon milläkin paineella. Ja oikeesti ei pystyny ollenkaa pukeutuu siinä suihkutilassa, vaan oli pakko tulla ylös pukeen tänne viileeseen huoneeseen, kun tuntu että oli tyyliin ihan hikinen heti kun siinä suihkutilassa YRITIN laittaa vaatteita päälle.

Siinä tuli sit johkin puol yhteen asti oltua hostellilla ja sit lähdin yksikseni Shinjukuun päin seikkaileen. Ensimmäisenä suuntasin yhteen levykauppaan ja book-offiin!

Tonne kävi tieni. Siellä meni myös aikaa ja fakta on että sinne täytyy myös mennä vielä uudestaan! Lisäks löysin book-offista just ne lehdet mitä oon halunnu ostaa! Mut en ostanu niitä vielä, ens kerralla todennäkösesti, kunhan selvitän ensin vähän ANAn painoraja juttuja ja kunhan ne ei oo menny. Sit kävelin vähän siinä ympäriinsä ja mitä! Läysin kaks muuta levykauppaa!

Kun kävin tässä kaupassa niin sinne tuli samalla joku bändi tuomaa flaikkuja. En kyl tiiä ketä ne oli. Tiesin että tässä lähistöllä piti olla kanssa Closet Child, mutta en nähny sitä missää. Siinä meni kaks sellasta nuorta japanilaista tyttöö ja näin että niillä oli flaikkuja siinä ja kun ne meni mun ohitte olin et ei vitsi, kysyn kyl jos ne sattuis tietää. Ne oli ihan selkeesti hieman yllättyneitä, et joku ulkkari tuli puhuu niille haha. Tosin niistä ei ollu mitää apua, koska ne ei tienny.

Lähin sit näitten kauppojen jälkeen käveleen ja kierteleen ympäriinsä ihan randomisti, kuitenkin niin että päämääränä oli Tokyo goverment building, mutta menin sinne jotain ihan kiertoteitä ja ihan fiiliksellä vaan, että no vaikka tänne päin.

Löysin sit randomisti jonkun pikkutien varrelta temppelin.

Sit törmäsin kanssa tällaseen puistoon. Olin et aijaa, täällä on on tällanenkin.

Ja oli niin hauska kun kävelin täällä ja istuin alas laittaan rakkolaastaria jalkaan (2 tooosi kivaa rakkoo jalassa, vaan sen takia että laitoin sandaalit jalkaa ja jalat hikoo, I hate you Japan), niin siittä pyöräili ohitte poliisi. Sit jatkoin matkaani ja sama poliisi tuli sit vastaan ja nyökkää mulle hymyillen ja tietenkin mää toistan saman sille, ja sit kun se on lähempänä mua se sanoo ilosesti että "konnichi wa" ja sanoin myös takasin. Se oli niin ilosen näkönen :D

Menin jälleen käymää siellä Tokyo goverment buildingissä siellä näköalatasanteella. Ja pääsin siihen hissiin yksin! Se oli nii huvittavaa, koska siittä meni just ennen kun ehin jonoo nii iso kasa ihmisiä, mut sit mää menin yksin seuraavaa. Se ylhäällä vastaanottava virkailija oli ehkä kans vähän et "errr, yks tyyppi vaan?"

Siellä mainostettiin 2020 vuoden Olympialaisia jo kauheesti.

Sit lähdin menemään sieltä ja tällasia muuten on kadulla aika paljon maassa.

Poikkesin Shinjukun Tower Recordsissa vielä ennen Nakanoon lähtöö ja kun pääsin asemalla siellä oli ruuhkajuna! (Tosin ei niin ruuhkanen kun illalla myöhemmin, se oli jo aika paha)

Nakanoon kun pääsin mulla oli kauhee nälkä, en ollu syöny viä mitään. Muistin, että tässä kadulla myytiin takoyakia ja kävelin sen paikan ohitte, mutta palasin takasin. Siinä oli tosi söpö japanilainen miesmyyjä, voi että. Se oli ensin ihan Japanin et konnichi wa ja sit et hello. Sit se kysy et montako otan ja kerto millasissa määrissä niitä saa. Se ei tajunnu varmaa et osaan Japania ja yritti tosi simppelisti kaikki selittää, ihan kiva kyllä. Oottelin siinä et se sai paistettua ne loppuu ja sain ne sit matkaan. Se pakkas ne sellaseen pussiin ja siinä luki arigatou hiraganalla ja se osotti sitä tekstiä ja oli et arigatou ja olin sille et joo, kyllä, arigatou, arigatou gozaimasu. Se oli niin söpö ja lähdin siitä kyllä hymyssä suin. Nimesin sen "takoyaki otoko"ksi.

Tässä on meijän hostelli. Alhaalla olevassa kuvassa sen vastapäätä ole konbini.

Tässä takoyakit. Ne on siis mustekalapalloja taikinassa.

Sain syötyä ja meidän piti mennä karaokeen, mutta päädyttiinkin lähteen Shinjukuun, taas. Tällä kertaa mentiin molemmat. Oli kuitenkin ilta niin Kabukicho ois villinä.

No tietty kun käveltiin asemalle päin mentiin sen takoyaki paikan ohitte ja olin H:lle et "hei, nyt kato, tossa se takoyaki otoko on, ei toi vaan toi toinen", hössötin siinä ja sit mentiin ohitte ja se huikkas mulle et "arigatooouu" ja heilutteli kättää sieltä kojusta mulle ja olin vähän puoliks nolostuneena siinä että juuu terve vaan ajattelin ja heiluttelin sille takas. Ei että, ahahah, se oli nii söpö. Sit tajusin että voi hitto, määhän meen tästä joka päivä nyt koko ajan kun oon Tokiossa! Se onko se hyvä vai huono juttu on asia erikseen he he he he he

Tsekkasin koneelta kun kävin hostellilla, että missä se Closet Child oikein sijaitseen ja löysin sen! Ai että, sinne palaan myös. Pure Sound ja Closet Child, yes.

Käytiin konbinissä ostaan meloonileivät ja ite ostin myös onigirin ja juotavaa. Istuttiin alas tollaselle hiljasemmalle kadulle siinä pääkadun vieressä ja syötiin. Saatiin hassuja katseita välillä, lähinnä joltain keski-ikäsiltä salarymaneiltä. (Joku kertokaa miks mun kamera säätää nää yökuvat tollasiks ihme sumusiks noi valomainokset yms?! Kuvaan ihan automaatilla aina ja kyllä se ennen on toiminu, kiva kattoo tällasia kuvia..)

Kierreltiin siinä sit Kabukichota ja joku hosti tuli meille et ホストに行こう！行かない？ (lähe host-baariin! Et lähe?) ja se japanilainen tapa miten toi sanotaan sai mut ni huvittuneeks, koska se on vähän kun "mennään hostiin" ja naureskelin sille ja toistin sen siinä H:lle puoliks naureskellen ja eikös siin lähistöllä ollu toinen hosti kuullu sen ja oli meijän perää et "lähetkö host-baariin? ... hei ulkkari?" ja olin et joo mitä? Ai, joo en lähe. Mua alko taas naurattaa kauheesti.

Mentiin DonQuijoteen ja koska olen rakkojalkainen nyt, etsiskelin josko löytyis rakkolaastareja ennen kun mun omat loppuu, mut en nyt heti törmänny. Mut selvitin et niitä kyllä on Japanissa, täytyy etsiä. Löysin tälläsiä jänniä sukkia.

Alkoholia.

Limuja..?

Voi kun voiskin näyttää, mitä kaikkee täältä löytyy, mutta kaikesta ei jaksa ottaa kuvia. Jossain vaiheessa olis kiva ottaa jotain videoo myös, täytyy miettiä. Palattiin takas hostellille ja siis voi morjens, juna oli niin täynnä että hyvä kun sisään mahtu. Kohta vois mennä nukkumaan. Huomisen ohjelma on jälleen mysteeri.

Milla ☆

Kostean kuuma Japani

Täällähän on kun saunassa olis, tai siis sellasissa jälkilämmöissä, että sauna on ehtiny vähän viilentyä, mutta on edelleen lämmin ja tosi kostee. Se kuvaa jotenkin täydellisesti tätä säätä. Nyt ymmärrän täysin kun kaverini, joka oli vaihdossa Japanissa, kuvas viime syksynä Japanin säätä sanoin "lempeä sauna" kun kysyin, että onko siellä oikeesti kauhee sää? Mutta joo o. Heti kun astu ulos lentokoneesta nii se puski niin sillain raskaasti päälle ja oli aijaa, tällasta täällä sitten.

Lento suju kaikenkaikkiaan ihan hyvin, turbulenssia oli vähän lennon loppuvaiheella, mutta ei onneks mitää sen suurempaa. Nukuttua ei saanu yhtään, vaikka jossai vaiheessa nukutti kauheesti. Yritin siinä sit vähän torkkua ja ottaa hyvää asentoo, vähän köyhin tuloksin kyllä. Leffoja tuli lähinnä lennon aikana katottua, leffa valikoima oli kyllä aika huono.

Tykkään laitella muuten paljon kuvia ja nyt kun viimein ollaan Japanin päässä niin niitäkin voi alkaa laittamaan, kun pääsee kuvailemaan. Tässä ensin pari kuvaa Suomesta päin vielä.

Lentoasema oli ihan ihmeen täynnä, aikasemmin kun oon käyny siellä ei kyllä näin paljon ollu ihmisiä.

Sitten muutama pakollinen kuva lentokoneesta.

Japani alko viimein häämöttään lähellä ja laskeuduttiin Naritan lentökentälle. Viimeks kun kävin Japanissa meidät vei sellanen terminaalit yhdistettävä bussi toiselle asemalle, mutta nyt käveltiin pitkä matka sellasta lasiseinustettua käytävää, josta pysty kattelee lentoasemaa. Oli kuuma! Mulla oli päällä viä pitkähihanen paita, kun se oli koneessa ollu päällä.

Päästiin sitten viimein passin tarkastukseen ja meille kirjotettiin residence cardit, niinkun kaikille muillekki ketkä pidemmän aikaa Japanissa oleskelee. Tullin kautta sitten terminaaliin ja kaikki virkatyöntekijät keiden luona kävi kyseli, että ahaa, tulet opiskelemaan vain. Päästiin sit tosiaan viimein terminaaliin ja meidän oli tarkotus käydä All Nippon Airlinesin tiskillä kysymästä meijän Tokyo - Fukuoka lipuista, koska niissä oli vähän epäselvyyksiä. Oltiin otettu selvää, että niiden tiski sijaitsee 1 terminaalissa ja me saavuttiin 2 terminaaliin. No siinä hetki mietittii kuumeisina, et mitäs nyt. No arvakkaapas mitäs sit kävi? Siinä lähistöllä oli jonkun japanilaisen tv-ohjelman kuvausryhmä ja ne kuvas jotain muita siinä sillä hetkellä, mutta lähestyivätkin sit yllättäen meitä siitä niiden kameroidensa ja mikkiensä kanssa, kysymättä mitään kysymyksiä, että onko teitä ok kuvata? Oltiin ehkä hieman jäässä, kun ne siinä kyseli meiltä japaniks kysymyksiä ja sit siinä oli myös tulkki, joka kerto kysymykset englanniks. Tuli kyllä sellasta suomalaista kankeutta, että voi herranjumala jos ne meinaa oikeesti meistä jotain otoksia käyttää. Toivottavasti oltiin nii tylsiä, että päätyvät heittää roskii koko otoksen. Se nyt vasta puuttuis et nään itteni kohta jostai japanilaisesta tv:stä. Oltiin vielä oikein hehkeenä siinä about 10h tunnin lennon jälkee siinä sauna-ilmassa ja noita matkalaukkuja raidanneina.

No kun viimein päästiin siittä tilanteesta löydettiin tiemme info-tiskille, josta meille kerrottiin, että voitte ottaa bussin tosta 1 terminaaliin, se on ilmanen. No mehän mentiin ja oltiin taivaassa ilmastoidussa bussissa. Löydettiin tiemme 1 terminaaliin ja joku japanilainen nainen pääty auttaa mua matkalaukkujen kanssa (takasin tullessa joku japanilainen mies myös), kun nostelin niitä siinä bussiin ja bussista pois. Vähän kyllä oli sellanen fiilis, että ei teidän tartte, kun se laukku paino tosiaan sen 20kg... No löydettiin sit ANAn tiskin, mutta kuinka ollakkaan, eihän siinä ollu ketään! Siinä oli vaan puhelin, että soita tähän numeroon ja no määhän siihen päädyin soittaa ja mitäs, se oli kansainvälisten lentojen tiski ja meijän piti mennä kotimaisten lentojen tiskille, hups. No oikee tiski löyty sit ihan läheltä ja päästii viimein kyselee meidän lipuista ja kyllä pelaa japanilainen palvelu, vaikka välillä kommentit oli tyyliin "eihän tässä oo lippua ollenkaa/ei vitsi, toi on kyl paha juttu/ei mitäs nyt tehdään" jne. Loppujen lopuks heidän onnistu tulostaa meille siittä meidän lentoliput ja ylimääräsistä laukuista maksetaan sit check-in:ssä. Oltii nii helpottuneita kun saatiin ne liput!

Ja muuten, myös terminaali 1:ssä kiersi TOINEN kameraryhmä ja ne huomas myös meidät ja lähettiin äkkiä vauhdilla karkuun ja onneks ne ei lähteny perään! No kun saatiin asiat selviks nii suunnattiin takasin terminaali 2:seen ostamaan adaptereita, jotta voidaan käyttää sähkölaitteita. En tiiä hintoja Suomessa, mutta Naritan kentällä ne maksaa 600yen, että ainakin saa edullisesti täältä. Sit päästiin viimein jatkaan matkaa poies lentoasemalta ja suunnattiin kellarikerroksiin ostaa junalippua Shinjukuun asti. Kannattaa muuten hyödyntää ehottomasta tätä tarjousta! Pikaviisiitti konbiniin, josta ostin onigirin ja juomapullon matkaan ja sit suunta juna-asemalle.

Oli hauska kattella kuinka eri näkönen Tokio on tällain kesäaikaan verrattuna alkukevääseen. Kaikki kasvustokin on ihan erilaista kun Suomessa. Kun viimein päästiin Shinjukuun, oli tosi väsyny olo ja ei ois kyllä yhtää huvittanu vedellä noita laukkuja perässä. Onnistuttiin lataa suica-kortit ja otettiin juna Nakanoon, jossa meijän hostelli sijaitsee. Käveltiin hostellille, kirjauduttiin sisään ja mentii nukkumaan vähäks aikaa. En oo kyllä varma nukuinko loppujen lopuks kauheesti, mutta ihmeen pirtee olo on nyt. Täällä huoneessa on ihana ilmastointi, ja täällä on viilee! Aina kun astut tohon käytävään niin tuntuu, että ois jossai sademetsässä.

Kun aikamme nukuttii, lähettii hakee ruokapaikkaa.

Päädyttiin syömää udonia. Ei tosin tohon yllä olevaan paikkaan. Oli hyvää ja plussaa siittä, että sen sai kylmänä! Ei tehny yhtää mieli mitää kuumaa ruokaa. Toi valkonen mötti tuolla on siis sellanen ihan tosi vähän keitetty kananmuna. Tosi hyvä ruoka kyllä ja ei maksanu kun 300yen! Edullinen paikka. 

Ruoan jälkee kierreltiin vielä vähän Nakanoo. Täällähän on vaikka mitä oikeesti.

Vielä ennen kun palattiin hostellille ostettiin sheivattua jäätä. Vitsi, tää on kyllä ihan täydellinen tällaseen kuumuuteen. Tätä myös Suomeen!

Palattiin sit hostellille ja iltakin alko vähän pimenee, vaikka kello tuli vasta seittemän. Heti kun aurinko laski sää oli huomattavasti armollisempi ja ulkona oli aika mukava ilma. Meidän huone täällä hostellilla on tosiaan tällanen perinteinen tatamihuone, että tässä on vaan tatamimatto ja todella ohut patja jonka päällä nukutaan. Toisinsanoen tosi kova alusta. Kävin sit kysymässä josko noilla olis antaa tähän jotain pehmustetta ja sain ylimääräsen tollasen talvipeiton tähän patjanlisäks. Taidan laittaa viä oman peittoni tohon kanssa ja nukkua pelkällä tolla pussilakanalla. Tää huone on muuten tosi pieni! Alhaalta löytyy yhteiskeittiö, mitä voi käyttää.

Nyt ois viä suunnitelmissä käydä tien toisella puolella sijaitsevassa seven elevenissä ostamassa jotain pientä iltapalaa. Lisäks haluun kyllä käydä suihkussa, on kyllä nii limanen olo kaiken laukkujen raahaamisen ja kaupungilla kulkemisen jälkee. Ja jos sit yön sais viimein nukuttua kunnolla. Huominen ohjelma on vielä vähän kysymysmerkki omalta kohaltani, kun H:llä, vaihtarilla kenen kanssa täällä oon, on tapaaminen sen harjotteluun liittyen, mutta eiköhän sitä jotain kivaa keksi!


Milla ☆

Nähdään taas Suomi

Vielä vähän aikaa

Moimoi!

Ei ole enää edes viikkoa jäljellä, kun oma elämäni suuntautuu vähintään viideksi kuukaudeksi Japaniin päin. Mihin se kesäkin hurahti? Tuntuu, että vasta oli kesäkuu alkoi ja mietti että sitähän ehtii tehdä vaikka mitä! Ei nyt sitten kuitenkaan :D Aika paljon alkukesästä tuli vietettyä Jyväskylässä, vaikka sieltä kämpänkin kesäkuun alussa irtisanonoin. Siellä päin oli kuitenkin kavereita, ja lisäksi se tuntui myös enemmän kodilta, mutta oli kyllä aivan mahtavaa viettää vähän erilainen kesä kun yleensä (muiden nurkissa lymyten siis). Mutta tulipahan ainakin vietettyä paljon aikaa kavereiden kanssa ja siinä samalla tutustuttua uusiin ihaniin ihmisiinkin. Istuskelua puistoissa iltamyöhään, kokkailtiin hyvää ruokaa porukalla ja lojuttiin vaan kuumuudesta tekemättä mitään myös. Nyt sitten pari viimistä viikkoa oon yrittänyt viettää vähän enemmän aikaa täällä porukoitten luona, tänne ei kuitenkaan pääse sitten pitkään aikaan käymään kun sitä on maailman toisella puolella. Tietenkin ollaan suunniteltu, että otetaan joskus skypen kautta sitten videopuhelulla yhteyttä, niin tulee juteltua, että mitäs maailmalla tapahtuu. Lisäksi tässä olisi vielä tarkoitus käydä mummulassa vierailulla mummun ja papan luona, näkemässä heitä vielä ennen matkaa.


Katselin tässä tota viimeksi kirjoittamaani listaa ja katsotaanpa, onko kaikki siitä tullu hoidettua:

Hoidettu:
- Lentoliput
- Hostelli Tokioon
- Rokotukset
- Kelalle ilmoitettu vaihdosta
- Pankkiasiat
- Viisumi
- Yakkan shoumei
- Matkavakuutus
- Osta uusi matkalaukku
- Käy kampaajalla
- Osta tuliaiset Japaniin
- Esitteet omasta koulusta

Vielä hoitamatta:
- Apuraha säätiöltä
- Pakkaaminen
- Opintolaina

Kyllähän sitä jotain aina jää tekemättä. Enpä olis kyllä muistanut ellen tuota listaa olisi katsonut, että tuo apuraha täytyy hakea. No, onneks tässä on vielä huominen ja ylihuominen hoitaa asiat kuntoon, viikonlopun kun haluisin säästää pääasiassa pakkaamiselle.

Tuosta yakkan shoumeista voisin mainita itse sen verran, kun minua ei kiinnostanut yhtään lähteä lähettelemään mitään postitse, niin lähetin sähköpostia heille, ja he sanoivat, että asia hoituu myös sähköpostin kautta! Lähetin paperit sähköpostin liitteenä heille ja kaksi päivää meni, että omaan sähköpostiini tipahti yakkan shoumei, jonka sitten vain tulostan itselleni ja pidän sen mukana, jos tulli sattuisi sitä kysymään.


Mutta on kyllä ollut melkoinen rumba, että viimein on valmis lähtemään vaihtoon! Ensin kaikki paperisota siitä lähtien kun haet vaihtoon ja sitten kun sut on hyväksytty, niin uusien papereiden täyttäminen, kunnes kuvaan astuu myös vaihtokoulu, joka lähettelee myös kaikenlaisia papereita täytettäväksi. Sitten on viisumi ja muut viralliset paperit Japanista päin, matkavakuutuksen setviminen (itse odotan, että sopimus tipahtaisi postiluukusta, se on kyllä tehty), kaikkien tarvittavien tuotteiden ostaminen koko vaihdon ajaksi (mm. lääkkeet jne. mitä nyt haluaakaan viedä mukanaan) ja pankkiasioiden hoito. Itse hommasin varuilta luottokortin, mutta toivon, että sitä ei tarvitsisi välttämättä käyttää. Ehkä jos Japanin sisällä tulee lennettyä tai johonkin hostelliin/hotelliin varattua huonetta niin silloin kenties. Täytyi myös hankkia uusi pankkikortti ja passi, sillä molemmat olisivat menneet vanhaksi. Mutta katsotaanpa vaan kun sitä pääsee sitten Fukuokaan, niin sitä alkaa uusi paperisota, kun täytetään siellä päin koulun papereita. Asia jota en odota kyllä sitten niin yhtään :D. Lisäksi omassa learning agreementissä on yksi juttu, mikä pitäis selvittää kv-koordinaattorin kanssa ja olen siitä sähköpostia hänelle laittanutkin, mutta liekö hän sitten lomalla, kun vastausta ei vaan kuulu. Asia on sinänsä selvä minulle, mutta olisi kiva saada siitä selvyys, että haittaako jos tässä nyt on tehty tällanen "virhe", sinänsä helposti se on korjattavissa. Näkeepä sitten, kun hän nyt viitsisi vastata.


Nyt kun enää on tosiaankin näin muutama päivä jäljellä tahdon vielä täällä Suomessa ollessa syödä suomalaisia ruokia! Muutenkin on koko kesän ajan yrittänyt vältellä erityisesti Japanilaisissa ravintoloissa käyntiä, kun tietää, että kohta melkein muuta saakkaan. Tykkään esimerkiksi kauheasti suomalaisista leivistä ja oon jo valmiiksi kauhuissani siitä Japanin höttöleivästä. Juusto voi olla kanssa sellanen mitä tulee ikävä. Hedelmät myös sinänsä, kun ne ovat Japanissa melko tyyriitä. Eiköhän niitä silti tule ostettua.


Viikonloppuna tosiaan pakkailua viimein ja katsotaan kirjoitanko ennen lentoasemaa vielä jotain.



- Milla ☆