lauantai 7. helmikuuta 2015

Osaka①: Nara ja tuhansia peuroja


Nyt kun mulla alko lyhyt kevätloma ja K:lla on kanssa nyt pitkä kevätloma oltiin aateltu, että käydään jossain lyhyellä matkalla. Ensin oli puhetta Okinawasta, mut päädyttiin sit Osakaa. Vaikka oon Osakassa jo kerran käyny, päädyttiin siihen, koska sen sijaan et kierrettäis Osakaa mentäis Universal Studios Japaniin, USJ:hin. Lisäks käytäis Narassa ainakin. No K:llahan oli nyt ennen lomaa kaikki kokeet, niin meillä matkan varaaminen siirty koko ajan eteenpäin. Meillä oli päivät 4-6.2. valittuna, koska K:lla on myös töitä kuitenkin lomalla, niin tollon se oli onnistunu saamaan muutaman päivän peräkkäin vapaaks. No meijän piti varata matka 29.1. mutta ostettiin sit hotellit ja lennot vasta 2-3.2. välisenä yönä hahah. Valinnan varaa ei tietenkään enää oikee ollu, että mikä hotelli valitaan. Olisin halunnu mennä johkin hienoon hotelliin, mutta aika kalliita oli kaikki, niin mentiin sit yhteen ihan kivannäköseen, mutta se paikka oli vaan aika pieni. No ei voinu enää mitään... Sit kanssa lennot ehti kallistua mukavasti. Esim. meijän menolennon piti olla vaan 5000yen, mutta set se olikin loppujen lopuks 8000yen. Ja koska takasin tulo lento oli 10000yen, niin päätettiin, et mitä jos hei mentäiskin yöbussilla? No otetiin sit yöbussi takasin, se oli vähän päälle 5000yen. Aateltiin kanssa, et jos oltais menty Osakaan päin yöbussilla, mutta K:lla oli töitä edellisiltana, ja viiminisen yöbussi lähti 22?! Mitä ihmettä oikeesti, kui sen jälkee ei mee busseja?! No sain viimein huokasta helpotuksesta, että nyt ne on kaikki varattu ja ostettu. Suunniteltiin, että mennään Narassa käymään ekana päivänä, ja kahtena seuraavana USJ:hin. Ostettiin sinne sit 2 päivän passi. Alussa mietin vähän, että onko se tarpeen, mutta joo, oli se ihan hyvä päätös.

Keskiviikko aamulla meillä oli lento 8:55. Heräsin ite kuuden jälkeen ja kauhistelin kun K ei ollu vieläkään pakannu ja yritin töniä sitä hereille, että meinaakko sää nyt aamulla vasta pakata?! Onneks se sai kuitenkin homman hoidettua siinä ja lähettiin vähän seittemän jälkeen kohti metro-asemaa. Metrossa oli vilkasta, kuten myös lentoasemalla. Saatiin check-in tehtyä ja mentiin ootteleen sit sinne aulaan. Siinä oli joku about 30min ennen kun päästäis lentokoneeseen. Onneks aika meni mukavasti ja päästiin koneeseen, joka oli myös ihan täynnä. Osakaan lentää kivan nopeesti, vaan menee 1h siihen kun kone lähtee Fukuokan lentoasemalta ja saapuu Osakan lentoasemalle, et oisko siinä joku n.40min vaan lentoo. Osakan asemalla otettiin sit shuttlebussi ykkösterminaaliin ja ostettiin junalippu Naraan. Kun junalipun ostaa suoraan lentoasemalta, se maksaa vaan 1230yen. Siinä saa vähän alennusta lipunhinnasta. Naraan täytyy kuitenkin mennä Osakan kautta, niin vaihdettiin Nambassa sitten junaa. Vajaa 2h meni koko matkaan asemalta Naraan.


Saatiin jätettyä laukut aseman kolikkolokeroihin ja lähettiin tutkiin Naraa. Meillä oli tosin kauhee nälkä, joten haettiin ensin ruokapaikkaa.




Päädyttiin sit tällaseen omeletti paikkaan. Ostin korokkeomeletin. Noi korokket olin niin hyviä, yksiä parhaista, mitä oon syöny. 


Lähettiin sit vähän randomisti käveleen siittä.


K pisti kuitenkin heti silmäänsä, että hei, tuolla myydään mochia! Ostettiin sit jälkkäriks.


Tää oli niin pehmeetä ja hyvää.



Oltiin sit vähän et mihin meijän pitäis mennä? Ei ollu karttaa ei mitään. Käveltiin vähän matkaan ja eteen tuli jonkilainen temppeli tmv niin mentiin sinne.



Ja siellähän oli sit näitä peuroja, joista Nara on tunnettu! Ja niitähän sit riitti.








Se ei halunnu mun kaa kuvaan.





Näille myydään sellasia keksejä, mitä niille voi syöttää. Noi peurat on muuten oppinu kumartaan. Ne kumarteli meillekkin monesti, vaikkei niitä keksejä ostetukkaan.


Täällä alueella oli sit Japan National treasure museo, jossa K halus sit kävästä. Siellä oli kaikki upeita patsaita, jotka oli tehty kauan aikaa sit. Myös sellanen kuuluisa Ashura patsas, jolla on tosi monta kättä. Siellä museossa oli kylmempi kun ulkona, ja ulkonakin oli jo kylmä, niin olin vähän et no mukavaa.


Mulle tuli vaan tästä mieleen heti Lappi ja porot.


Lähettiin käveleen Todai-temppelille. K oli niin innoissaan kaikista näistä paikoista. Se tykkään Japanin historiasta kauheesti, niin en ihmettele. "Viimein nään nää ite enkä vaan kirjasta!" Oli siis myös sen eka kerta Narassa. Mää en historiasta niinkään mitään tiedä, mutta tykkään käydä kattelemassa nättejä temppeleitä.



Puussa kasvaa ruohoo..?




Ne myös ylitteli teitä millon huvitti ja autot sit joutu odotteleen.





Tää oli kyllä upeennäkönen paikka. Ja peuroja riitti ihan sikana, ne tuli jo tyyliin syömään sun takkia ja laukkua, olin et menkään pois.






Koululaisryhmiä oli kanssa liikeellä jonkin verran.




Toudai-temppelillä on siis tällanen jättimäisen kokonen buddha-patsas, internet kertoo, että se on melkein 15m korkea. 




Siellä temppelin sisällä oli sit myös runsaasti muitakin patsaita.




Tää käsikin oli niin iso, että tonne kämmenelle mahtuis makoileen ihan hyvin.


Täällä on myös yhdessä pilarissa tollanen kolo, minkä läpi jos pystyy tuleen, niin se tuottaa hyvää onnee. Tosin se on nii pieni, että lähinnä siihen jonotti lapsia. Eiköhän siittä siro aikuinenkin mahtuis, ehkä määkin, mutta ei kyllä huvittanu alkaa kokeileen.




Seuraavaks otettiin suunta Shosoin rakennuksen luokse. Kun käveltiin sinne, ihmeteltiin vähän, että kui täällä ei oo ketään..? Shosonissä pidettiin aikoinaan tuhansia aarteita. Koska siä oli tosiaan kallisarvosia esineitä, se on rakennettu tollain ilmaan, että sinne ei pääse helposti. K oli ihan fiiliksissä tän näkemisesta ja meillä oli aika hyvä ajotus tänne tulossa. Se meni ehkä 5min sen jälkeen kun sinne mentiin niin kiinni. Sen takia siellä ei varmaan ketään ollukkaan.



Lähettiin sit seuraavaks suuntaan yhdelle pyhäkölle päin. K:ta alko ramaseen, mutta silti nii söpö♥














Otettiin pieni breikki täällä temppelillä.


Otettiin sit suunta takasin Naran asemalle. Meillä oli muutama paikka, missä oltain haluttu vielä käydä, mutta sitä varten meijän täyty ottaa juna.


Saatiin sit otettua juna, mut paikanpäällä meille selvis, et ne paikat mihin haluttiin mennä oli menny jo kiinni 15 ja 17. Kello oli vähän yli viis siinä vaiheessa. Harmi et missattiin ne.




Se oli niin maalla mihin mentiin.



Oli viä kaks muuta paikkaa, missä oltais haluttu käydä, mutta kun sit tarkastettiin, niin nekin oli menny kiinni. Päätettiin sit et, ei tässä muuta voi kun ottaa juna takas Osakaan, hotellille.

Pettynyt mies.










Päästiin takas Nambaan ja vaihettiin sit metroon, jolla mentiin meijän hotellille. Ennen kun varasin hotellin, näytin K:lle kahta erivaihtoehtoo, toinen melko edullinen ja toinen sit pikkusen kalliimpi ja isompi paikka. Se oli et joo toi edullinen käy kyl hyvin ja sanoin sit sille heti siinä, että tää paikka on sit pieni. No, päästiin sit hotellille ja oliskohan ensimmäinen sana joka K:n suusta päässä et "onko vähän ahdas!" ja olin et hei, määhän sanoin sulle, älä valita. Huone oli muuten ihan nätti, mutta kylpyhuone oli pieni! Ei hotellihuoneessa kuitenkaan niin asu kun matkustelee, lähinnä käy nukkumassa, että hyvin sillä tultiin sit toimeen.

Miettiin sit et mihin mentäis syömään illallista ja K halus ehottomasti mennä syömään yakitoria. No se löysi sit yhen izakayan, ja olin et okei, mennää vaan!






Tää paikka oli tosi hienon näkönen ja mukavan tuntunen. Meijän takana oli iso kaveriporukka juhlimassa ja ne oli niin humalassa jo. Naureskelin niille välillä siinä. Kukas makas millon lattialla ja ketä talutettiin millon vessaan. Iltaa myöden tohon meijän viereen, tonne toiseen päätyyn tuli kanssa yks porukka.


Saatiin ensin settinä tulevat ruoat, mitkä kuulu automaattisesti siihen tabenomihoudaihin, mikä valittiin. Sen jälkeen saatiin tilata sit yakitoria. Tältä illalta on aika huvittavia kuvia mun kamerassa, kaikkee ei voi tänne kyllä laittaa haha. Kännykästä löyty vielä mielenkiintosempia kuvia. Tässä nyt muutama vähän järkevämpi.




Kamerasta löytyy myös joukko K:n poseerauksia :DD



Ekaa kertaa Japanissa olin ehkä sellasessa normihumalassa. En tiedä oliko tuolla vahvemmin viinaa vai joinko sit muutaman lasin enemmän? Tai ehkä se johtu siittä, kun join niitä vahvempia juomia cocktailien sijaan, jotka on vaan kun mehua. No, illan mittaan sit kun meijän tilausaika loppu, otettiin lasku. Siihen meijän läheisessä pöydässä istu 3 miestä ja 3 naista, ehkä noin mun ikäsiä, ehkä pikkusen vanhempia. No jostain syystä yks niistä naisista sit heilutti mulle, kun kattoin sinne ja ajattelin vaan et heiheii ja heiluttelin takasin. Mut huvittavampaa oli kun saatiin maksettua ja käveltiin pois päin K oli että "kuulikko kun se yks sano et sää oot söpö?" ja olin et "mitä?! en!" ja sit K nauro sitä kun vilkutin niille vaikka kui monta kertaa. Mut sit se kerto, et sen takia se itekkin siinä vähän flowssa sano sit et お疲れ ja sit oli mun vuoro nauraa et oikeesti?! K oli et "no mää aattelin, et ne on jotain sun tuttuja tyyliin" ja olin et no ei ollu ja lollailin siinä. Mutta siittä tyypistä tuli sit mulle Osaka onee-chan. Hoiperreltiin sit asemalle ja otettiin metro hotellille. Vähän tuli draamaa sit yöllä... nukuin ehkä 3tuntia. No joka tapauksessa, aamulla oli herätys seittemän jälkeen, koska tiedossa oli USJ! 

USJ:n seikkailuista lisää seuraavassa postauksessa. Saattaa tulla jo tän illan aikana, viimeistään huomenna.

 Milla ☆



maanantai 26. tammikuuta 2015

Hokusai


Sunnuntaina poikettiin Fukuokan Asian Art museoon. Siellä sattu oleen Katsushika Hokusain näyttely, joka on siis Edo-ajan kuulu ukiyo-e artisti. Hokusai on tehnyt siis tehnyt muun muassa nää kuulut taideteokset.


Ite näyttely oli tosi laaja, siellä oli 130 erilaista maalausta esillä. En mää taiteesti niin kauheesti mitään tiedä, mutta tykkään ukiyo-e maalauksista. Se tyyli on tosi kiva. Kaikki Hokusain maisemamaalaukset eritysesti oli niin upeita. Tosi mielenkiintonen näyttely ja kyllä siä ihmisiäkin riitti. En viäkään usko, että oon nyt nähny aidon maalauksen tosta suuri aalto ja Fuji-vuori maalauksesta. Näyttelyn lopussa oli vielä sit Hokusain töistä inspiroituneen ranskalaisen Henri Rivièren maalauksia, 36 näkymää Eiffel tornista. Niissä oli tosi upee väritys, hienoja nekin. Ostin näyttelyn lopusta pari postikorttia itelleni. Ihastuin tohon Fuji-vuori kurki kuvaan, se oli yks mun suosikkeja. Se oli niin upeen näkönen se alkuperänen maalaus, ei vedä vertoja tolle kortille. 

Menin sit näyttelyn jälkeen käymään Tenjinissä nopeesti. Otin kerrankin vähän kuvia taas matkalla. Ei oo pitkään aikaan Fukuokassa tullu otettua kuvia.







Hokusain näyttelyä mainostettiin kadunvarsillakin aika paljon.







Käytiin sit illasta yhessä ramen paikassa, missä yks meijän kaveri tekee osa-aika töitä. Siellä ramen valitaan niinkun tulisuuden mukaan. Mää otin vaan 5-asteisen. Sais sieltä jopa 25-asteisen ramenin myös. Tää oli just hyvän vahvunen. Ja saatiin ilmaseks sit jääteetä, oisko ollu oolong teetä..? Mutta siis mää en oo mikään jääteen ystävä ja en tykkää oikeen kauheesti, mutta toi tee oli ihan sika hyvää! Olin että mitä, kui tää on näi hyvää!




Illalla mentiin sit vielä 11 jälkeen izakayaa ryypiskeleen. T, taiwanilainen vaihtari ja hyvä kaveri, tuli käymään Fukuokassa yhdeks yöks ennen kun se lähti Hiroshimaan päin, joten suunniteltiin kavereitten kanssa yhessä, että mennään viettää vielä hauska ilta yhessä. Päädyttiin melko halpaan izakayaan, vaan 550yeniä 60min nomihoudai, eli juo niin paljon kun haluut. Aatelkaa nyt! 4€ et saat vetää viinaa niin paljon kun jaksat 60min ajan. Ei toimis Suomessa kyllä. Mukaan tuli sit pakollinen sellanen kaalikulho(kyllä), joka nosti sit sit hintaa 750yeniin, mutta ei tosiaankaan paha siltikään. Saatiin juoda siinä 60min ja sen jälkeen meiltä loppuu tilaaminen, mutta koska ei ollu ruuhkaa, saatiin vielä istua toinen tunti siinä ja jutella ja pitää hauskaa. Japanilaiset drinkit noissa baareissa on kyllä aina tosi heikkoja ja ei niistä mihkää humalaan ainakaan ite tuu. Ne on kun jois karkkia. Mutta kun kaikilla ei oo ihan sama toleranssi niin pari kiinalaista oli sit ihan humalassa siellä. Sitä oli huvittava kattoo. Tietty jos juo viskiä tai kaljaa saa varmasti kivan humalan. Jos on muuten tottunu eurooppalaiseen tyyliin, että viskiä annetaan joku 1-2cm sinne lasin pohjalle niin yllättyy varmaa aika pirusti Japanissa.. :DD täällä on tyylii 2/3 lasista täynnä. Yks tyyppi joka juo viskiä on aina että Japanissa on vaarallista mennä baariin..! Mutta coktailit ja drinkit on usein sellasia karkkisia ja niissä ei kauheesti alkoholia oo. Niitä juo just jonkun 5 ehkä ja sit ei enää pysty. Mutta oli hauskaa ja kiva nähdä vielä T! Toivottavasti nähdään vielä kevään aikana jossain päin Japania, koska T menee nyt keväällä Tokioon opiskeleen. Oli meillä vähän puhetta, että nähtäis vaikka puolessa välissä. Mentäis Kobessa taikka jossain käymään. 



Tässä on vielä tää viikko koulua + ens maanantai ja sitten on lyhyt talviloma, vajaa pariviikkoo. Japanilaisilla on nyt loppukokeet ja niillä alkaa sit 2kk loma! Epäreilua. K stressaileekin nyt kauheesti kokeista. Meijän pitäis mennä käymään jossain matkalla, mutta on jääny vähän suunnittelu. Saas nähä päädytäänkö menee mihkää. En koko lomaa kyllä aio täällä jumittaa, et kyllä jossain päin aion poiketa. 

Milla ☆


torstai 22. tammikuuta 2015

Kaipauksia


Viimeinkin mulla on taskussani uusi visa ja tarvittavat kortit, että saan olla Japanissa pitempään! Tänään poikkesin päivällä uudestaan maahanmuuttovirastoon, kun sain viime viikolla viimein sen kortin, että voit tulla hakemaan uuden visan. Tarttin uuden valokuvan, niin tänään sit menin metroaseman valokuvakoppiin, sellaseen automaattiseen tiettekö, mitä Suomessakin näkyy joskus. Olin siinä hetken, et mites tää toimii ja sain sit kuvat siinä otettua, melko simppeliä se oli. Aika edullista muuten, 800yen eli joku noin 6e oisko, ja sillä sai 5 kuvaa. Se kuva oli mun mielestä vielä paras passikuva, mitä oon ikinä saanu itestäni. Aina kun menny Suomessa valokuvausliikkeisiin, ne on jotenkin kamalia. Tosta tuli tosi hyvä kaikkia mun odotuksia vastoin. Oli jotenkin sellanen kuva valokuvakopeista, että niissä ei saa otettua kauheen hyviä kuvia. Mutta siinä kopissa saa ihan rauhassa peilailla koko ajan ja tartte miettiä et "no nyt toi tyyppi ottaa musta kuvan ja se on taas ihan kauhee kuitenkin". Japanissa onkin mun mielestä aika yleistä käyttää just noita koppeja, en ainakaa oo oikein nähny ees mitää valokuvauskauppoja. Monesti näkee kyl ihmisiä menee ottaa kuvia niihin koppeihin. Et eiköhän niitten laatuun sit luoteta täällä. Ainakin ite oon positiivisesti yllättyny. En nyt lähe passikuviani tänne jakelemaan kuitenkaan, sorry.

Sain käytyä lentokentällä siellä virastossa, jossa meni onneks vaan joku 20min. Sen jälkeen ponkasin Tenjiniin hetkeks, kattelin lähinnä, että saako täältä jostain ostettua taateleita? Kauheesti kaupoissa näkyy vaan kuivattuja mustikoita ja karpaloita ja sit luumuja ja rusinoista. Ei oikein mitään muita kuivattuja hedelmiä. Tykkään paljon taateleista, niistä suorakulmion muotosista, mitä Suomessa saa, mikä on sillain puristettu kasaan. Ei vitsi, saispa täällä niitä. Ettin sit, et jos Tenjinistä löytyis ees jotain ja löysinkin sit yhestä kaupasta ja olin et jes! Samalla kävin ostaan yhestä vakkaripaikasta leipää. Se leipä on vaa nii hyvää. En oo nyt vähään aikaa syöny pehmeetä leipää ollenkaan, vaan näkkileipää mitä ostin Ikeassa käydessäni. Ja ei vitsi muuten kun söin ekan näkkärin, se oli niin hyvää. En ollu uskoo sitä makua ja rapsakkuutta ja ai että. Samalla avasin sen Ikeasta ostamani juuston, mut se ei ollu oikein sellanen juusto mistä tykkään. Kyllä sen pois syön, mutta ehkä vähän harmistuin. Ja ette tiiä kui kaipaan puolukoita. Oon nii tottunu syömään niin Suomessa, aika useinkin vielä, kun niitä löytyy aina kotona pakkasesta. Oon täällä niitäkin yrittäny kattoo pakkasaltaista, mutta aina vaan mansikoita, vadelmia, puolukoita lähinnä. Sit jotain vähän oudompaa suomalaiseen silmään, kuten kiivejä ja mangoja muun muassa.




Tässä kuva niistä mansikoista, mistä puhuin viime postauksessa. En tiiä miks nyt kaupoissa on ihan hirveesti myynnissä mansikoita. Ei haittaa kyllä mua. Kyttään aina sitä "päivämäärä tänään" hyllyä, josta löytää edullisesti vihanneksia&hedelmiä. Kyllä, täällä on sellanen hylly, että kohta pilaantuu, ostakaa pois. Joskus saattaa yks joku vähän homeinen mansikka vaikka näkyä ja se päätyy sinne sit. Monesti niistä saa kyllä miettiä, et mikshän tääkin täällä hyllyssä on? Mut sieltä tekee kivasti joskus edullisia löytöjä, ne vaan täytyy sit yrittää aika syödä poies muutaman päivän sisään. Nääkin mansikat oli vaan 200yen, eli joku 1,7e oisko. Nää on oikeesti viä hyviä.

Tein myös tässä aikasemmin tällä viikolla kunnon suomalaista ruokaa, kun mulle selvis tällain puolen vuoden jälkeen, että Japanissa on siis lihapullia. K söi kanssa, mutta mää en oikein tiiä tykkäskö se vai ei. Aina ei saa oikein irti sen ajatuksia. Ehkä se aattelee että mulle tulee paha mieli, jos sanoo ei. Mää haluisin vaan tietää, mitä se aattelee, jotta tiiän, että tykkääkö se nyt oikeesti niistä vai ei, että kannattaako sille jatkossa tarjoo mitä. Kerrotaan nyt sit vaikka yks episoodi tässä. Joskus joulukuussa varmaan oisko ollu, kokkailin itekseni chili cor carnee. No siihenhän tulee tosiaan papuja ja sit se tomaattimurska. K tuli kanssa syömään ja se oli vähän et "mitä sää kokkaat? Näistä jotain?" ja olin et "joo, chili cor carnee, tosin meillä ei oo sitä chiliä, et kauheen tulista tästä ei saa.. Ei ees chilijauhetta". K oli moneen kertaa et "mitä hiton chiliä? Chilijauhetta?" ja mieten eikö se oikeesti tiedä mikä on chili?! No kyl se sit ihan söi normisti, mut sit joskus pari päivää jälkee se sano, jonkun muun jutun yhteydessä, että se ei kauheesti tykkää tomaateista ja olin et "aijaa?! No mites se ruoka, mitä kokkasin sillon? Söit sen kuitenkin, oliko se ok?" Se oli sit vähän kiirehtien et siis "joo siis sellanen on ihan ok, mutta en tykkään yhtään niinkun raaoista tomaateista, mitä ei oo kokattu mitenkään, mut se sun ruoka oli kyl ihan hyvää, sellasta pystyn syömään". Kattoin sitä vähän oudosti ja olin et "ookei..". Joskus kysyin siltä kanssa, että tykkääkö se pavuista ja se oli että emmää niistä kyl oikein välitä ja mietin vaa et se siis varmaa inhos sitä ruokaa kyl sillon. Mää halusin tässä sit syödä sitä uudestaan tällä viikolla ja kun välillä kokkaillaan tosiaan jotain yhessä, K oli että "tehää tänään yhessä ruokaa!" mihin vastasin et "mää teen tänään sinä tomaattipapu-kastiketta, jos muistat mitä kerran tein.." ja se oli hetken aikaa että "mitä?! Aijaa.." johon sanoin et "jos haluut syödä jotain muuta, nii hanki sit ite ruokas" ja se oli et "pystynköhän mää syömään sitä..." ja siinä vaiheessa nauroin hieman sisäisesti että sää niin et tykänny siittä! ja sanoin sille että hae vaikka bento jostain.


Tässä on nyt tää, mitä sit tein tässä kanssa yks päivä. Nää lihapullat ei ollu kyl nii hyviä. K katto vaan silmät pyöreinä, kun tein tota perunamuusia. Ei kai se sit oo niin yleistä täällä. Joku pari päivää sen jälkee, kun oltiin tehty tätä, se sano että se haluaa tehdä jotain perunamuusi-juusto gratiinia. Vainnii, empä oo ikinä minkäänlaista gratiinia kyllä tehty. Ois kyl kiva kokeilla. Ehkä jos löytyy simppeli ohje.

K puhelimen syövereistä löyty tällanen "vanha" kuva joulukuulta, kun käytiin izakayassa. H:kin siellä taustalla lymyää. H on muuten palaamassa ihan piakkoi takas Japaniin. Sillä alkaa harjottelu Tokiossa. Pitäis varmaan munkin alkaa miettiin harjottelu vaihtoehtoja pikkuhiljaa kuten myös lähetteleen kesätyöhakemuksia. Jos ottaisin viä rennosti pari viikkoo, kun meillä on viikon loma. Jos sit orientautuis taas ahkerasti kaikkeen paperihommiin.


Oon kattonu viime aikoina simpsoneita aika paljon. Tykkään simponeista kauheesti, se on hauska animaatio. En tiiä onko se sit japanissa kauheen suosittu, koska kun K näki et kattoin sitä se oli että "toi ei varmaa ees oo yhtää hyvä" ja kattoin sitä tyyliin "mitä sää just sanoit?" Tänään yhdessä jaksossa, mitä katoin tuli Downton Abbeystä joku viittaus ja siinä tuli sitä tunnaria. Ite en oo kyseistä sarjaa oikein kattonu, mutta teema on jääny hyvin päähän, koska äiti katto sitä kotona ja jäi oikein koukkuun siihen ja se tunnari pyörikin sit aina vähän väliä telkusta. Tässä tunnari, koska se on oikeesti hyvä! Kuuntelen sitä nyt täällä sit itse toistolla.


Välillä muuten kun lukee IL:stä tai IS:stä noita että "lumimyräkkä tulee Suomeen" kaipaan lunta ihan kauheesti ja haluisin, että tännekkin tulis vähän lunta. Fukuokassahan sato lunta, mutta olin sillon just Tokiossa, jossa ei lumesta ollu tietookaan, vaikka paljon pohjosemmassa kun Fukuoka. Haluun, että tulis kunnon lumisade. Haluun että lumi värjää mun takin valkoseks hetkeks aikaa, kunnes se sulaa ja että lumi sataan mun naamaan ja sit ärsyttää kun meikki on miten sattuu, ja kun lunta menee kenkään ja saat kaivaa sen poies - tai no, sitä en kaipaa. Se on vaan ärsyttävää. Mutta lunta ois kiva nähdä, ees vähän.

Milla ☆